Kansainvälisen huippufutiksen tekninen ja taktinen yhteenveto

Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFAn tekninen ja taktinen yhteenveto kuluneista MM-kisoista on valmistunut. Teknisessä työryhmässä vetäjänä on tominut Arsenalin entinen päävalmentaja Arsene Wenger.

 

Sentterin rooli on muuttunut enemmän perinteisemmäksi viimeistelijäksi kuin viime vuosina.

Eroavaisuudet voittaneen ja hävinneen joukkueen välillä

 

1.     Voittaneen joukkueen pelaajat edistivät peliä paremmin kohti maalia.

 

Voittaneet joukkueet edistivät onnistuneemmin peliä selustaan ja murtautuivat useammin kuin ne, jotka hävisivät ottelun. Nämä johtivat useampiin maalintekoyrityksiin ja vaikuttavampiin hyökkäyksiin. Lisäksi analyysissa huomattiin, että voittaneet joukkueet suorittivat paremmin haasto- ja riistotilanteissa. Keskiarvoltaan, voittajat onnistuivat 4.15 enemmän haastoissaan ja 7.66 enemmän riistoissaan kuin hävinneet. Tämä indikoi progressiiviseen pelitapaan.

 

2.     Sentterit ja vasemmat laitahyökkääjät vastaanottivat merkittävästi enemmän palloja selustaan kuin hävinneiden joukkueiden pelaajat.

 

Keskusteluissa ysipaikan rooli on muuttunut neljän vuoden takaisiin kisoihin. Voittaneiden joukkueiden sentterit vastaanottivat 123 syöttöä selustaan, kun hävinneiden joukkueiden senttereiden lukema on 85. Lisäksi puolustuslinjan murtautumisessa voittaneiden joukkueiden sentterit onnistuivat tuplasti paremmin (32 – 12).

 

3.     Voittaneet joukkueet tuottivat laadukkaasti leveyden uhkaa vastahyökkäyksissää ja positiivisissa tilanteenvaihdoissa suhteessa hävinneisiin joukkueesiin.

 

Vastahyökkäyksissä (counter-attack) voittaneet joukkueet tuottivat 130 onnistunutta vastaanottoa vastustajan puolustuslinjan taakse. Hävinneiden joukkueiden lukeman ollessa 53.

Vaikkakin, hävinneet joukkueet tuottivat enemmän edistäviä syöttöjä avausvaiheessa (build-up), samalla voittaneet joukkueet onnistuivat merkittävästi enemmän edistävissä syötöissä vastahyökkäys- (73 – 27) ja positiivisissa tilanteenvaihtotilanteissa (237 – 165).

Puolustuslinjan murtamisessa vastahyökkäyksissä numerot noudattavat samaa trendiä (45 – 20). Kuten myös positiivissa tilanteenvaihtotilanteissa (68 – 35).

Kiinnostavaa on, etta voittaneet joukkueet kirjasivat kokonaisuudessaan 430 vastahyökkäystä kun hävinneiden lukema näyttää 274. Lisäksi myös vastahyökkäyksen kesto on ollut hieman pidempi kuin hävinneiden. Hävinneiden vauhdit ovat olleet kuitenkin korkeampia kuin voittaneiden (30.6 km/h - 31.73 km/h).

Loppujen lopuksi, vastahyökkäysten laatu on ollut voittaneilla korkeampi. Voittaneiden vastahyökkäykset päätyivät 42 kertaa maalintekoyritykseen, johtaen 11 maaliin. Hävinneiden lukeman ollessa 12, päätymättä kertaakaan maaliin.

 

Puolustuslinjojen välinen tiiviys oli keskiössä voittaneilla joukkueilla kisoissa.

 

KIINNITYSKOHDAT KISOISSA

 

Keskiblokki ja tiiviit välit

  • Parhaat joukkueet hallitsivat otteluita ilman palloa.

  • Puolustaminen keskiblokissa oli suosituin tapa jatkopeleihin pääseiden joukkueiden osalta.

  • Keskiblokissa kriittistä oli johdonmukaisuus, kommunikointi ja syötöt muodon sisälle tai linjamurtautumisen jälkeiset toiminnot / triggerit. Jokainen näistä ovat olleet tärkeitä, kun joukkueet ovat halunneet pysyä tiiviinä.

  • Tiiviin keskiblokin murtaminen on hankalaa. Tämä pakottaa hyökkäävää joukkuetta keskittämään pelinsä laitakaistoille tai pyrkimään linjan taakse.

 

 

Laitakaistojen käyttäminen

 

·       Keskiblokkien käyttämisen johdosta laitakaistoille on syntynyt enemmän tilaa ja osa joukkueista hyödynsivät tätä tilaa murtautumisessaan.

·       Yhteensä 20 keskitysmaalia tehtiin enemmän kuin vuonna 2018 kisoissa (45-25). Keskittäminen yleisesti oli suositumpaan kuin aiemmin.

·       Maalintekeminen oli tehokkaampaa (+20%). Yksi viidestä keskityksestä maalille johti maaliin, samalla joukkueiden pyrkiessä täyttämään boksia vähintään kolmella pelaajalla kun keskitykset lähtivät laitakaistoilta.

 

9-paikan rooli

 

·       Ysipaikan rooli on muuttunut lähemmäs perinteistä sentteriä kuin ”false-9” tapaa.

·       Tiiviiden blokkien takia hyökkäystilaa on vähemmän linjojen välissä.

·       Näiden johdosta laitakaistoja hyödynnettiin enemmän murtautumisessa viimeiselle kolmannekselle ja ysipaikan pelaaja viimeisteli maaleja keskityksistä.

·       Ysipaikan pelaaja viimeisteli 12% enemmän kuin vuonna 2018. Maalinteon keskittyessä keskialueille, lisäisi tämä enemmän myös mahdollisuuksia viimeistellä kaksi metriä lähempää kuin vuonna 2018.

·       Yhteenvetona, 2022 nähdyn numeroysi on enemmän viimeistelijä kuin tilanteiden luoja.

 

Maalivahdin linjakorkeus

 

·       Maalivahdin sijoittumisessa on tapahtunut muutos.

·       Keskiarvoltaan maalivahdit sijoittuivat 1.3 metriä korkeammalle ja maalivahdit pelasivat metrin lähempänä puolustuslinjaa kuin aiemmin (2018).

·       Maalivahdit pallollisessa vaiheessa olivat 3.6 metriä korkeammalla kuin aiemmin kun pallonhallinta tapahtui viimeisellä kolmanneksella.

·       Modernille maalivahdille oleellista on kyetä päätöksentekoon puolustaako aluetta vai puolustaako maalia.

·       Maalivahdin, puolustuslinjan ja hyökkääjien välinen suhde on ratkaisevanlaatuinen ja sitä tulee aktiivisesti harjoitella ja valmentaa.

 

Lähde:

 

FIFA TRAINING CENTRE
https://www.fifatrainingcentre.com/en/fwc2022/technical-and-tactical-analysis/technical-tactical-overview.php

Edellinen
Edellinen

Urheilijalähtöinen valmennus

Seuraava
Seuraava

Jalkapalloilijan harjoittelun suunnittelu