Urheilijalähtöinen valmennus

Mitä tarkoittaa urheilijalähtöinen valmennus? Mikä on urheilijalähtöisen valmennuksen vastakohta?

Taustateoriaa

Urheilijalähtöinen valmennus korostaa urheilijan yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteena on kehittää urheilijaa kokonaisvaltaisesti. Valmentaja kunnioittaa urheilijan taitoja ja mielenkiinnon kohteita, eikä aseta tiukkoja sääntöjä tai määrittele urheilijan roolia tarkasti. Urheilijalähtöinen valmennusfilosofia on saanut paljon kiitosta, sillä se on auttanut urheilijoita kehittymään omien vahvuuksiensa mukaisesti. (Turner, 2016)

Yksi hyvä esimerkki urheilijalähtöisestä valmennuksesta on jenkkifutisvalmentaja Pete Carroll, joka valmensi Seattle Seahawksia voittaen NFL-liigan mestaruuden vuonna 2014. Carrollin valmennustyyli keskittyi vahvasti urheilijoiden henkilökohtaiseen kehitykseen ja kommunikointiin. Carroll korostaa urheilijan yksilöllisiä tarpeita ja pyrkii kehittämään jokaisen pelaajan taitoja ja kykyjä heidän omien vahvuuksiensa mukaisesti. (The Guardian, 2014)

Urheilijalähtöinen valmennus on vastakohta valmentajalähtöiselle valmennukselle, jossa valmentaja määrittelee tiukasti urheilijan roolin ja valmennusprosessin. Valmentajalähtöinen valmennus voi johtaa siihen, että urheilijan yksilölliset tarpeet ja vahvuudet jäävät huomioimatta, mikä voi heikentää urheilijan suorituskykyä ja motivaatiota. (Reade, Rodgers & Hall, 2013)

Urheilijalähtöinen valmennus voi auttaa urheilijoita kehittämään omia taitojaan ja löytämään oman tapansa harjoitella. Tämä voi johtaa parempiin tuloksiin ja positiivisempaan valmennusympäristöön, jossa jokainen urheilija voi menestyä omalla tavallaan. (Turner, 2016)

Urheilijalähtöisyys käytännön valmennuksessa

Koen tärkeäksi, että urheilija osallistetaan mukaan harjoittelun suunnitteluun ja / tai toteuttamiseen. Osallistaessa urheilijaa on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tuntea urheilija. Osalle on tärkeää päästä olemaan suorittajan roolissa, kun taas toiselle voi olla erityistärkeää saada ymmärrys miksi ja mitä varten harjoitellaan. Koen, että molemmissa tapauksissa osallistaminen on silti tärkeää. Pienemmissä määrin urheilijaa voi osallistaa esimerkiksi kysymällä aloitetaanko suorittaminen oikealta vai vasemmalta puolelta tai pyytämällä urheilijaa antamaan itselleen ja harjoitukselle palautetta.

Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoriassa mainitut osa-alueet:

1. Omaehtoisuus: ihminen on vapaa päättämään omista tekemisistään ja tekemisen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä, ei ulkoisista pakotteista.

2. Kyky: ihmisellä saa kokemusta siitä, että hän osaa hommansa, selviää haasteista ja saa asioita aikaan.

3. Yhteisöllisyys: ihmisen perustarve kokea yhteyttä toisiin ihmisiin. Me välitämme toisista ihmisistä ja haluamme kokea, että meistä välitetään.
   
   Itseohjautuvuusteorian osa-alueet toimivat hyvänä punaisena lankana yksilövalmennuksessa ja harjoittelun suunnittelussa.

Lähteet:

• Turner, A. (2016). Athlete-Centered Coaching: Developing Decision Makers. Human Kinetics.

• The Guardian. (2014, January 30). Seattle Seahawks’ Pete Carroll: the NFL coach who does things differently. https://www.theguardian.com/sport/blog/2014/jan/30/super-bowl-seattle-seahawks-pete-carroll-nfl-coach

• Reade, I., Rodgers, W., & Hall, N. (2013). Coach-centered and athlete-centered approaches to coaching: two paths to excellence in sport. International Journal of Sports Science & Coaching, 8(1), 15-24.