Yksilötaitojen harjoittelu jalkapallossa
Kymmenen vuotta sitten eräässä suomalaisessa tapaustutkimuksessa vertailtiin suomalaista ja espanjalaista lapsuusvaiheen jalkapalloharjoittelua toisiinsa. Haasteeksi löydettiin, että suomalaisten jalkapalloharjoitukset kestivät 30 min pidempään ja niissä käytettiin vähemmän palloa kuin espanjalaisten. Esimerkiksi merkittävä ero ilmeni alkuverryttelyssä, sillä espanjalaiset toteuttivat sen pallollisena, kun taas suomalaiset ilman palloa. Espanjalainen lapsuusvaiheen pelaaja myös liikkui alkuverryttelyn aikana enemmän kuin suomalainen, joka oli yli kolmanneksen ajasta paikoillaan tai odottamassa. (Nurmela ym. 2013 35–39)
Kymmenen vuoden aikana jalkapalloharjoittelu on Suomessakin kehittynyt ja pallokosketus määrätkin lisääntyneet. Entä millaisia taitoja pelaajan olisi tärkeä harjoitella?
YLEISESTI JALKAPALLOILIJAN TAIDOISTA JA HARJOITTELUSTA
Kuunnellessa podcasteja, haastatteluja tai kentän laidan keskusteluja, kuulen usein toistettavan sanat perusasiat tai peruspelaaminen. Hyvät peruspelaamisen taidot koostuvat useista eri taidoista ja kyvyistä. Peruspelaamisen taitoja ovat: monipuoliset, luontevat ja ketterät, pelaamista jouhevasti edistävät pallonkäsittelytaidot. Lisäksi peruspelaamisen taitoihin voidaan laskea mukaan syöttötaidot sekä terävät kuljetus- ja käännöspatterit. Emmekä voi väheksyä fyysisten ominaisuuksien (kestävyys, nopeus, voima ja liikkuvuus) roolia. Nämä kaikki yhdessä mahdollistavat jalkapallopelaajalle paremmat kyvyt havainnoida ympäristöä ja kyvyn sopeuttaa toimintaansa vaihtuvissa erilaisissa pelitilanteissa.
Parempia pelaajia -kirjassa käsitellään mm. jalkapallojoukkueiden harjoittelua. Meren ym. (2021 170–171) mukaan harjoittelumäärien kasvaessa olisi tärkeä välttää yksipuolinen harjoittelu. Lapsuusvaiheesta nuoruusvaiheeseen liikuttaessa keskeisimmät tavoitteet ovat: riittävä määrällinen ja laadullinen harjoittelu sekä pelaajan kasvu urheilijana ja ihmisenä.
Suomen U21-maajoukkueen valmennukseen tänä päivänä kuuluvan, jalkapallovalmentaja Gert Remmelin, mukaan Suomen parhaat U15 ja U17-joukkueet ovat noin 5,5–6,5 tuntia viikossa treenikentällä. Remmel korostaa, että peruspelaamisen tulisi saada arvoa nuoruusvaiheessa ja monotonisuus harjoittelussa pitäisi tappaa pois. (Meri ym. 2021 185–190).
Peruspelaamisen tai perusasioiden hallintaan tarvitaan toistoja. Pallon kanssa. Eri tavalla, eri vauhdilla ja erilaisten ärsykkeiden alla. Usein omien jalkapallojoukkueharjoitusten ulkopuolella, omalla ajalla.
Esimerkkinä oman ajan henkilökohtaisesta harjoittelustaan huippupelaaja Onni Valakari on kertonut tehneensä erilaista leikittelyä pallon kanssa sekä myös pelinomaista harjoittelua. Henkilökohtaiseen harjoitteluun Valakarilla on kuulunut myös erilaiset mielikuvaharjoittelut. Päiväkirjoja, mittareita tai sekuntikelloja Valakari ei ole käyttänyt. Motivaatiosta Valakari haastattelussa kertoo, että on tärkeämpää motivaation kesto kuin sen intensiivisyys. (Meri ym. 2021 46–50).
MITÄ JALKAPALLOIJAN TAITOHARJOITTELU ON?
Perusasioiden harjoittelua ja toistoja (ei toistamista!)
Kokeilemista, kompurointia ja uudelleen yrittämistä
Omien vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistamista
Lisäksi tärkeää yksilötaitojen harjoittelussa on, että lähdetään liikkeelle oppijasta. Oppijan lähtökohdista ja osaamistarpeista. Oppimisen arviointi tai palautteenanto on yksilövalmentajalle tärkeä tehtävä. Aivan kuten Hämäläinen (2013) valmennusosaamisen käsikirjassa kuvatussa suomalaisen valmennusosaamisen mallissa luettelee.
Lopuksi vielä haluan korostaa, ettei yksilötaitojen harjoittelu tarvitse olla vakavamielistä nilkan asennon vääntelyä ja kääntelyä. Tärkeä on muistaa, että jalkapallon pelaaminen on taitojen hallintaa yhdessä muuttuvien tuntemattomien tekijöiden ympäristössä. Jalkapallossa pelitilanteessa oleva pelaaja joutuu joskus vastaanottamaan taklauksen samalla kun sivukierteisesti pomppiva pallo on saatava hallintaan, jopa niin, että pelaajan tarvitsee samalla kääntyä puolikierrosta oman akselinsa ympäri, jotta hän pystyy edistämään peliä kohti vastustajan maalia. Perustaitojen hallinta on monipuolista ongelmanratkaisukykyä.
LUE LISÄÄ
Hämäläinen Kirsi 2013. Valmennusosaamisen käsikirja. Luettavissa: https://storage.googleapis.com/valo- production/dlm_uploads/2017/03/valmennusosaamisenkc3a4sikirja2013lopullinen.pdf Luettu 3.1.2022
Meri Erkko, Forsman-Lampinen Hannele, Lampinen Kyösti 2021. Parempia pelaajia Readme.fi Helsinki