Droppaako suorituskyky kilpailukaudella? đȘ«
Aikuisten amatööri ja nuoruusvaiheen jalkapallossa on tavanomaista, ettÀ kauan odotetulla kilpailukaudella kesÀtauon jÀlkeen, on kymmenkunta pelaajista loukkaantuneina tai ovat *ylirasitustilassa (*akuutti- vs krooninen kuormitustila). On syytÀ korostaa tÀssÀ vaiheessa, ettÀ kirjoitus ei tarkastele ollenkaan huippu-urheilua vaan suurempaa harrastavaa lajimassaa.
Ilmiöiden kautta tarkastelua
Jalkapalloharjoittelu on perinteisesti jaettu:
talviharjoittelu (tammi-maalis),
kilpailukausi osa 1 (huhti-kesÀ),
kesÀtauko (heinÀ),
kilpailukausi osa 2 (elo-loka) ja
ylimenokausi (marras-joulu).
FACT #1: Aiemmin, joskus 2000-luvun alussa ja ennen sen. Talviharjoittelua toteutettiin koulujen liikuntasaleissa ja/tai muiden liikuntamuotojen parissa. Samalla, kun yhteiskunta on milleniumista huimasti muuttunut, on vuonna 2024 jalkapallo-olosuhteet myös kehittyneet niin, ettÀ jalkapalloa voidaan harjoitella ympÀri vuoden.
FACT #2: Olosuhteiden kehittyminen on tapahtunut varsin rivakasti. Leijonan osa katettuja jalkapalloharjoitushalleja on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla kun olosuhdekehitys on tapahtunut, harjoittelun suunnittelu ei ole merkittÀvÀsti muuttunut. Oleellista on, ettÀ lajiharjoittelumÀÀrÀ jalkapallokentillÀ on mÀÀrÀllisesti merkittÀvÀsti lisÀÀntynyt.
FACT #3: Jalkapallossakin elÀÀ edelleen uskomus, ettÀ talviharjoittelukausi on ns. peruskuntokausi / pohjakuntokausi ja kilpailukaudella pelataan. TÀtÀ yleistettyÀ uskomusta voidaan tarkastella reduktionismin kautta. Ilmiö on tavattavissa aikuisten amatööritasolla ja nuorten eri joukkueissa.
NÀkökulmia harjoittelun suunnitteluun seuraavalle kaudelle:
1) SuorituskykyÀ on harjoiteltava lÀpi vuoden, myös kilpailukaudella. Luo vuodelle keinoja, jotka mahdollistavat, ettÀ pelaajien suorituskyky voi olla parhaimmillaan syksyn ratkaisuotteluissa.
2) JuoksumÀÀrÀt ja juoksuvauhdit ovat harjoittelun suunnittelussa yksi oleellisimmista mittareista suorituskyvyn nÀkökulmasta jalkapalloilijalle. JuoksumÀÀriÀ on mahdollista ja hyödyllistÀ saavuttaa pelin kautta ja ilman.
3) Ei pelkkÀÀ lajiharjoittelua ympÀri vuoden. Alkuvuodella kannattaa kokeilla muitakin liikkumisen muotoja. TÀmÀ vÀhentÀÀ monotonista kuormitusta, ehkÀisee laji burnoutia ja voi lisÀtÀ lajikiintymistÀ pÀÀlajiin.
4) Harjoittelukulttuuri rakentuu lÀpi elÀmÀn. Jo lapsuus- ja nuoruusvaiheessa olisi huomioitava lÀpi vuoden futiskentillÀ tapahtuvaa harjoittelua harjoittelun suunnittelussa.
5) KÀy lÀpi edellinen kausi ja selvitÀ, millaiset ilmiöt ovat esiintyneet edellisellÀ kaudella suorituskyvyn nÀkökulmasta.