Harjoittelun ei tarvitse olla rakettitiedettä 🚀🧪

Harjoittelussa ohjelmoinnin peruspilareita voidaan tarkastella lukuisten eri muuttujien kautta. Yksinkertaisimmillaan ohjelmointia tarkastellaan kahden perinteisen muuttujan kautta. Muuttujat toimivat harjoittelusta kuormittumisen indikaattoreina. Ne vastaavat kysymyksiin miten ja kuinka paljon.

Ohjelmointimalleja on olemassa useita erilaisia, kuten lineaarinen, epälineaarinen ja blokkiperiodisaatio. Lineaarinen periodisaatio on yksi harjoittelun perinteisistä menetelmistä, se perustuu asteittaiseen kasvuun harjoittelun intensiteetissä ja kuormituksessa ajan myötä. Lineaarisen periodisaation etuja ovat sen selkeys ja suhteellisen yksinkertainen suunnittelumalli. Sopii esimerkiksi aloittelijoille asteittain toteutettavaan ohjelmointiin. (Rytkönen 2018)

Lineaarisessa ensimmäistä muuttujaa kutsutaan volyymiksi eli määräksi. Volyymilla tarkoitetaan kuinka paljon suoritusta on tehty. Volyymia voidaan tarkastella lajiharjoittelun kokonaismäärää tai yksittäisen suoritteen tehtyä määrää. Volyymin säätelyä voidaan näin ollen toteuttaa manipuloimalla toistomääriä tai ajan kestoa.

Toista muuttujaa kutsutaan intensiteetiksi eli tehontuotoksi. Intensiteetti kuvaa miten suorituksessa on tuotettu tehoa. Tehontuotto on oleellinen mittari kuormittumisen näkökulmasta. Paikallaan olo ei vaadi fyysisesti samaa kuin nopeasti liikkuminen. Intensiteettiä pystytään seuraamaan erilaisilla objektiivisilla mittareilla.

Kun harjoittelua suunnitellaan, kannattaa nämä molemmat kuvaajat ottaa huomioon. Harjoittelun määrä ja intensiteetin seuraaminen ovat avainasemassa progressioon.

Esimerkiksi jalkapallossa kuormittumista ja suoriutumista voidaan seurata GPS-laitteiden avulla.